1.4. maanantaina kävimme Matin kanssa ensimmäistä kertaa Leijona Tuvassa lonkerolla, ennen isoäitini 90-vuotis syntymäpäiviä. Juhlimme niitä ensimmäistä kertaa..
Maanantaina ulkoilutin myös ensimmäistä kertaa uusia kenkiäni..
2.4. tiistaina oli toinen kerta melonta kurssia, olin siellä ensimmäistä kertaa ilman Mattia. Harjoiteltiin paikallaan pyörimista, aukkopeitteen käyttöä ym.
Kuva on otettu Lissun 90 vuotis päiviltä, Matille tuli teini innostus kuvata itseään, ja mä ängin kuvaan, tietenkin..
3.4. keskiviikkona kokeiltiin tankotanssi tunnilla inverttejä ensimmäistä kertaa. Pääsin jonkin näköiseen ylösalas asentoon roikkumaan (hallitusti) siihen tankoon. Innostus vain kasvaa koko ajan lajia kohtaan!
4.4. torstaina mulla loppui terapia! Ihanaa! (kuva on Thaimaasta kahden vuoden takaa)
Rakas lapsuuden ystäväni kuoli 4,5 vuotta sitten. Olin tuolloin 16 vuotias, kuten ystävänikin. Hakeuduin ammattilaisen luokse keskustelemaan kahden vuoden menetykseni jälkeen. Ahdisti puhua vieraille, minua hyppyytettiin ihmiseltä toiselle, ja aina piti aloittaa tarinan kerronta alusta. Valehtelin olevani kipeä enkä enää mennyt sinne. Suru jäi kalvamaan sisintäni. Näin unia ystävästäni, en puhunut niistä unista juurikaan, olin kiukkuinen ja kärttyinen koko ajan. Aiheutin sillä, jopa välirikon minun ja Matin välille. Se sai minut taas havahtumaan ja hakeutumaan takaisin juttelemaan, tämän vuoden tammikuussa. Traumaattinen suru on nyt käsitelty ja elämä tuntuu ihanalta ja paljon kevyemmältä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti